Tänään oli ampumarata päivä. Ampuminen ois jees jos osuis.

Nää päivät turhauttaa pikkasen. Näkee kuinka muut laittaa nättejä nippuja. Kuinka muut kehittyy ja kuinka mä en.  Se turhauttaa ja paljon. Ainaku palataan ampumasta oon iha vittuuntunu. Mut tänään en.

Pääsin ampumataitotesti läpi. Rimaa hiipien mutta läpi kuitenkin. Haha ammuin sen neljä kertaa :_D no kyllä mäkin joskus opin, ehkä.

Syöminen tänään vähän kusi, ekaks mulla on luha kotona ja lisäks jouduin syömään yksin ku muut valmistautu lähtee. Tuli kiire ku mun ammunnat vähän veny. No söin sitten hienolla puu tikulla rekan lavalla.

Eilen ei ollu oikeastaan yhtään vapaa-aikaa, noh ei oo tänäänkään kun torstaina ja perjantaina ihmisiä lähtee lahtee.

Nii ai nii kysyin herra ylikersanttilta, että onko näin paskoilla taidoilla mahdollisuus lääkintä aukkii. Vastaus oli:"noh ei se sitä pois sulje!"

Vois tällee ihan alkuu puhuu ns. hajoamisesta oon yllättynyt kuinka vähän tää hajottaa. Fyysisesti ei yhtään, henkisesti vähän. Oon tottunu puhumaan paljon ja stressaan helposti pieniäkin asioita. Tällä hetkellä suurin stressi on mihin tuun päätymään. Oon esivalittu kuski, mut haluisin tosi paljon lääkintää. Mistään muusta mä en enää puhukkaan, kun ei mun päässä liiku muuta. En tiedä miten jaksan gonakuskina puolivuotta tekemättä mitään!! Mut kyllä mä uskon sinne lääkintää pääseväni ku kersantti jkysy listoja tehdessä haluanko vielä sinne. Alikersantitki kyselee että joko tiedät pääsitkö. Ylikersantti itse sano vähän kiertäen mut rivien välissä oku ettei musta kuskia tutule. Vähäsen hajottaa ettei oo kauheasti ihmisiä joille puhua, sen takia tein tämänkin blogi.

Huomenna ois ammuntaa koko päivä. Oon siinä vitun paska. En osaa yhtään. Täytyy nyt pitää peukkuja huomiselle ammunnalle ja lääkintä aukille. Nyt täytyy laittaa äitille sähköposti :D

Ensimmäinen teksti. Lukekohan kukaan tätä koskaan. Ei se haittaa. Mua varten tää on. Tänne mä kirjoitan kaikkia ajatuksia. Vähänkö päiväkirja, nyt julkinen.  siltä varalta että joku tänne eksyy, nii vähän vois esitellä.

Mä oon tämmönen 18v pojan nulikka, joka on ehkä vähän hipsterimäinen. Tykkään valokuvata filmille, pelata vanhoja pelejä ja kiertää kirpputoreja.

Tällä hetkellä elämään kuuluu paljon ajatuksia, etenkin intistä. Viides viikko palveluksesta menossa.